MIKÄ MUSTA TULEE ISONA?


Täällä kirjoittelee Mira 26 v, plakkarissa kaksi ammattia, mutta edelleen ihan ulapalla oman tulevaisuuden kanssa. Välillä olen miettinyt, että miksei mulla ole yhtä intohimoista juttua, jota olisin halunnut tehdä koko elämäni. Noh, kaikella on tarkoituksensa. Mun tarkoitus oli harhailla nuoruus etsien omaa paikkaa, ja lähteä 26-vuotiaana au pairiksi Californiaan.

Haluan löytää työn, johon voin suhtautua ainakin jossain määrin intohimoisesti. Kun asia kiinnostaa myös henkilökohtaisella tasolla, silloin on halu kasvaa ja kehittyä oman työn parissa jatkuvasti. Motivoitunut työntekijä on suuri etu työnantajalle, mutta antoisaa myös työntekijälle. Uskon, että ihmiset jotka tekee työtä intohimosta asiaa kohtaan, myös menestyvät siinä mitä tekevät.

Toimeentulo on tärkeää, mutta oma onnellisuus on lopulta paksua lompakkoa tärkeämpää. Mieluummin eläisin vähän huonommalla palkalla ja tekisin työtä, josta oikeasti nautin, kuin työtä johon tympii herätä joka päivä. Haluatko iloita vain palkkapäivänä, vai nauttia matkasta joka päivä? Aika on kallisarvoista, eikä sitä voi ostaa rahalla. Lopulta ikävä työ vaikuttaa meihin myös ihmisenä, se tekee meistä onnettomia, kiukkuisia ja tyytymättömiä ihmisiä. Pakko kuitenkin myöntää, että hyvä työilmapiiri voi pelastaa yllättävän paljon.

Persoonallisuustesti oli hyvä muistutus siitä, kuka olen ja minkälaisia ominaisuuksia/vaatimuksia mun pitäisi omaan urasuunnitelmaan merkitä. Minulle sopii työ jossa saan olla luova, vapaa ja itsenäinen. Henkilökohtainen urasuunnitelma saikin jonkinlaiset raamit näistä ominaisuuksista. En osaa nimetä ammattia, mikä musta tulee isona, mutta ainakin olen löytänyt uusia ajatuksia ja suuntaviivoja tulevan varalle.

Painiiko joku muu samojen kysymysten äärellä? Teetkö jo työtä, joka on sun intohimo? Kuinka löysit unelmaduuniin? Ois kiva kuulla myös muiden kokemuksia! :)

-M


Ei kommentteja